Hiljaisuus festivaali
Mahtavien Pyhä-Häkki päivien jälkeen lähdimme yöjunalla kohti Lappia ja Hiljaisuus-festivaalia.
Olin viime vuonna ollut hiljaisuudessa ja käytännössä aloittanut metsä-projektin esiintymällä siellä metsässä. Rakastuin silloin täysin hiljaisuudessa vallitsevaan tunnelmaan ja olinkin vuoden odottanut pääseväni takaisin.
Viivi riippumatossa.
Tällä kertaa olimme residenssissä kolmen päivän ajan, jonka päätteeksi esiinnyimme. Kokeilimme ensimmäistä kertaa uusia köysiämme ja kiinnitimme ne puihin. Suurin osa ajastamme menikin tikkaiden kanssa heilumiseen ja kiroiluun, koska joka päivä piti köydet ottaa alas sateen varalta.
Ja siellähän satoi ja oli kylmä, mutta usein metsään asti päästyämme sää suosi. Päivittäin kuitenkin mietimme missä ovat rajamme, mikä on liian kylmä, tuulinen ja sateinen? Kerran vain käännyimme kylän raitilla takaisin ja menimme keittämään kaakaota.
Kolmen päivän aikana saimme koottua yllättävän pitkän esityksen, ensimmäisen version luontopolusta. Prosessi oli helppo ja melko stressitön, kylmän sään vuoksi emme kokeilleet suurinta osaa asioista kuin kerran ja mitään kohtauksia ei työstetty montaa kertaa.
Meillä oli Kaukosen kylään (jossa festarit olivat) tullessamme valmiina jo suunnitelma mitä esityksessä olisi ja olimme kirjoittaneet mm. häpeä runon Pyhä-häkissä. Ensimmäisessä demossamme olimme pohtineet paljon naiseuteen ja häpeään liityviä tunteita.
Demo oli torstaina, vettä ei satanut kun aika koitti. Ensin kerroimme ihmisille projektimme taustoja Villa Magiassa tule äärellä (festivaalin sydän) jonka jälkeen johdatimme heidät metsään. Meillä oli siellä viisi eri etappia, työnimillä, akro, morsian, häpeä, köysi, trapetsi ja lopussa hiljentyminen luontoon.
Hiljaisuuteen meneminen ensimmäisen metsä residenssin jälkeen oli loistava jatkumo. Olimme rauhoittuneet ja metsittyneet. Festivaaleilla on kiireetön tunnelma, ihmiset rauhallisia ja mukavia, kylä kaunis ja tunnelma täysin omanlaatuisensa.
Villa Magian pillutaidetta.
Itselläni jäivät tällä kertaa kyllä itse festarit välistä. Heti esityksen jälkeen kaaduin sänkyyn enkä enää viikkoon noussut. Olin syönyt särkylääkkeitä yli viikon etten tuntisi mihin sattuu, selkä oli jumissa köyden tekemisestä kylmässä, ajattelin. Selvisin esityksen ja sitten nousi kova kuume, perjantaina päivystyksen kautta Rovaniemen sairaalaan viideksi yöksi, munuaisaltaiden tulehdus ja verenmyrkytys.
Tuntuu että luonto löi rautalapiolla kasvoihin ja pakotti pysähtymään. Kun itse on tekemässä projektia jossa puhutaan siitä miten mieli alistaa ruumista ja miten omaa kehoa pitäisi kuunnella voi itse olla vielä niin ääliö ettei sitä kuuntele, sisseilee menemään viimeseen asti, siihen asti kunnes on sairaalan pyjama päällä, tippa kädessä, tulehdusarvot yli 200, antibioottia ja kipulääkettä suoraan suonessa ja sairaanhoitajien armoilla.
Tuntuu vaikealta kirjoittaa festareista ja esityksestä nyt sairaalareissun jälkeen. Olo on 50 vuotta vanhempi ja aivot tosi hitaalla. Kokemuksena pysäyttävä, pelottava ja yksinäinen. Näin miten vanhuksia kohdellaan, tapasin ihania ja aivan kauheita sairaanhoitajia. Tuntui lihapalalta mihin pumpataan lääkkeitä.
Aika muutti muotoaan taas, palasin oikeesti perusasioiden ääreen kun terveys meinasi hylätä. Nyt juuri ei mikään enää stressaa.
Ei mennyt Lapin reissu niinkuin piti, mutta sain helvetinmoisen oppitunnin joka tapauksessa.
Esitys meni hyvin ja olen onnellinen että saatiin se tehtyä, ensi kerralla jotain uutta. Oli tärkeää kokeilla asioita ja Hiljaisuus on paikkana niin hyväksyvä ja lämmin, että oli ilo tehdä ensimmäinen demo siellä. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu tulevina vuosina.
Kiitos kaikille, jotka järjestävät Hiljaisuus-festivaalia, järjestätte maailman parasta festaria!
Sampo Kurppa esiintyy Villa magiassa muusikoiden kanssa.
Erikois spesiaali kiitokset Snuupille, joka toimi järjen äänenä ja piti huolta. Jounille, Jonnalle, Sakulle, Marjolle, Sampolle, Thomille, Metelle, Joonakselle, Motosikain pojille ja tietty Sadelle kiitos huolenpidosta ja viihdytyksestä sairaalassa, lettukesteistä ja olemassa olosta.
Päälimmäisenä lause, joka Saden kanssa laitettiin meidän luonnon nostatukseen:
ONNI ELOSSA OLOSTA.
Komsio puolilta öin. Aurinko paistaa.